Syksyinen MP-reissu Jäämerelle

Kaikki alkoi olla pikkuhiljaa pakattuna syksyistä moottoripyöräreissua varten. Ajatus oli suunnata Akin kanssa pyörät kohti Jäämerta. Lähtö Oulusta tapahtui torstaina 29.9.2016 n. klo 17, jolloin nykäisimme ensimmäisen etapin Levin seudulle. Reittisuunnittelu oli jätetty kohtalaisen avoimeksi, mutta toisen matkapäivän (perjantai) aikana pyrimme ajamaan läpi Kautokeino – Alta välisen vanhan postitien.

Tulin loppukesästä hommanneeksi 2015 vuoden KTM 690:n, joten matkanteon olisi pitänyt olla paria astetta luotettavampaa kuin tuolla 2008 mallilla (joka toistaiseksi vielä on omistuksessani). Ja niinhän se luotettavampaa onneksi olikin..

Moottoripyörän paikannuksessa testattiin uutta Maxtech ERP järjestelmää, joka toimi luotettavasti.

Torstai 29.9.2016

Lähdimme matkaan noin klo 17, aloitimme ajelemalla Simoon lähes yksistään sorateitä. Lähdettyämme Oulusta, ei saderintama ollut saavuttanut meitä. Saavuttuamme Simoon satoi jo lähes kaatamalla ja emme olleet vielä siinä vaiheessa ymmärtäneet vetää erillisiä sadeasuja päälle. Tervolan kohdalla meillä oli jo niin kylmä, että oli pakko pysähtyä lämmittelemään huoltoasemalla klo 21:50. Valitettavasti aseman kahvila meni kiinni jo klo 22, joten jouduimme vaihtamaan kuivaa ja lämmintä vaatetta alle huoltoaseman katoksessa. Samalla vaihdoimme sadeasut päälle. Meillä oli sen verran kylmä Tervolassa, että vakavasti harkitsimme jäävämme sinne motelliin yöksi. Päätimme kuitenkin ajaa Rovaniemelle ja loppumatka sujuikin huomattavasti mukavammin – saimme heti matkan alkuun opetuksen riittävän vaatetuksen ja sadevarustuksen käytöstä. Jäimme Rovaniemelle hotelliin ja matka jatkui perjantaiaamuna.

Perjantai 30.9.2016

Rovaniemen hotellilla kuivasimme kenkiä ja muita ajovarusteita hotellin hiustenkuivaajalla. Markuksen kengät – vaikka coretexiä tai jotain vastaavaa olivatkin – olivat kastuneet täysin läpi edellisen päivän ajoissa ja tähän kehiteltiinkin tee-se-itse -henkistä muovipussiratkaisua kenkien päälle. Käytännön toimivuus ylitti odotukset ja jalat pysyivät kuivina huomattavasti paremmin vaikka sade jatkuikin koko perjantain. Norjan puolelle ja Kautokeinoon päästyämme lähdimme suunnistamaan kohti Altaan johtavaa vanhaa postitietä, joka oli tämän reissun suunniteltu kohokohta. Postitie ei jättänyt miehiä kylmäksi ja odotukset täyttyivät. Postitie oli meille ja pyörille sopivan leppoista maastoltaan – ainoastaan runsaat lätäköiden ylitykset vaativat erityishuomiota. Isoin vesistön ylitys oli erään isomman puron ylitys (kuva tilannepäivityksissä), jossa jalat kastuivat polvia myöten. Puro oli sen kokoinen, että harkitsimme vakavasti välillä jopa kääntyvämme takaisin. Puron aiheuttaman haasteen jälkeen matka jatkui hymyssä suin – vaikkakin jälleen märillä kengillä. Kautokeino – Alta postitietä voi suositella kaikille vähänkään maastoajosta pitäville motoristeille, joilla kalusto kestää tiettyyn rajaan vettä ja epätasaisuuksia. Saavuimme Altaan noin klo 20 paikallista aikaa.

Lauantai 1.10.2016 (Sunnuntai 2.10.2016)

Lauantai aloitettiin rennosti – lähdimme hotellilta ajamaan vasta n. klo 11 Suomen aikaa. Lähdimme Altasta kohti Skibotnia ja sieltä tarkoitus oli ajella käsivarren Lapppia kotia kohti. Sade jatkui tutulla tavalla ja ylittäessämme vuoristo-osuuksia tuulikin yltyi puhaltamaan kunnolla. Lähestyessämme Suomen puolta sade  lakkasi ja meille aukesi reitin kauneimmat maisemat Norjan puolella juuri ennen saapumista Suomen käsivarren Lappiin. Hienot kanjonit, suuret korkeuserot ja selkeytynyt sää tekivät vaikutuksen. Päästessämme Suomeen otimme ensimmäiseksi tavoitteeksi ajaa Pelloon ja katsoa mahdollisesti majoituspaikan sieltä. Innostuimme kuitenkin tsemppaamaan Pellossa itsemme ajamaan vielä Tornioon asti ja Torniosta huomasimme olevamme niin lähellä Oulua, ettei maksaisi enää vaivaa asettua hotelliin yöksi. Näin ollen – pienen suostuttelun jälkeen päädyimme yhteisymmärryksessä ajamaan Ouluun koteihimme asti. Matkaa viimeiselle ajovuorokaudelle kertyi enemmän kuin kahdelle ensimmäiselle päivälle yhteensä eli noin 940 kilometriä. Oulussa olimme noin klo 2 paikallista aikaa.

Kylmintä reissun aikana oli 4 asteen lyhyt osuus la-su yönä Suomessa. Siinäkin vielä tarkeni ajaa, mutta aika lähellä mentiin, että homma olisi mennyt liian epämukavuusalueelle. Saapumisemme jälkeen, seuraavan parin päivän aikana, yöpakkaset kävivät Oulun seudullakin -10 asteen korvilla, jolloin noilla ajovarusteilla matkanteko olisi pitänyt jättää suosiolla päiväsaikaan.

Kaiken kaikkiaan matka oli hieno kokemus ja osoitus hyvien ajovarusteiden merkityksestä (ja ylipäätään käyttämisestä). Markuksen pyörästä irtosi ajovalon johdon liitin, joka saatiin korjattua. Samoin Markuksen pyörästä hajosi USB-virransyöttö (ilmeisesti kosteudesta johtuen), mutta sitä ei varsinaisesti tarvittu kun mukana oli myös powerbank. Muilta osin kalusto pelasi hienosti ja huoltohommat sai keskittää ketjujen rasvaukseen ja polttoaineen tankkaukseen. Varsinaisia vaaratilanteita reissulla ei ollut, mutta pari hirveä ylitti tien reilun sadan metrin päässä edessämme ensimmäisen ajopäivän iltana. Alapuolelta voit lukea vielä lyhyet tilannepäivityksemme matkan varrelta. Kelistä ja kosteudesta oikuttelevasta puhelimesta johtuen raportointi jäi hieman vaisuksi reissun aikana.

 

Tilannepäivitykset matkan varrelta