Työaikapankki (arkikielessä tuntipankki) on järjestely, jossa työaikaa, ansaittuja vapaita tai rahaksi muutettavia etuuksia säästetään ja pidetään myöhemmin vapaana. Työnantajalle se on tapa tasata kiirehuippuja ilman ylityökustannuksia, työntekijälle tapa saada pidempiä vapaita. Vuoden 2020 työaikalaki toi työaikapankin kaikkien työpaikkojen käyttöön myös silloin, kun työehtosopimus ei siitä määrää. Tällä sivulla kerromme, mitä laki edellyttää, mitä pankkiin voi siirtää ja miten saldot pysyvät hallinnassa, kun kirjauksia tulee kymmeniltä tai sadoilta työntekijöiltä.
Mikä on työaikapankki?
Työaikapankki on työnantajan ja henkilöstön sopima järjestelmä, jossa työaikaa tai siihen rinnastettavia eriä säästetään pankkiin ja nostetaan myöhemmin vapaana. Pankkiin siirretty tunti ei ole ylityötä eikä siitä makseta ylityökorotusta rahana; sen sijaan työntekijä saa vastaavan ajan vapaana myöhemmin. Juuri tästä syystä pankin käyttöön tarvitaan sopimus ja selkeät säännöt: ilman niitä kyse olisi vain maksamattomasta ylityöstä.
Lakiin vai työehtosopimukseen perustuva työaikapankki?
Työaikapankkeja on kahdenlaisia. Monissa työehtosopimuksissa on oma työaikapankkimalli, jonka säännöt (mitä säästetään, kuinka paljon, miten vapaat pidetään) tulevat suoraan sopimuksesta. Jos työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä tai alalla ei ole työehtosopimusta, voidaan ottaa käyttöön työaikalain 14 §:n mukainen lakisääteinen työaikapankki. Lakisääteisestä pankista sovitaan kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole, sopijana on luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön edustaja tai henkilöstö. Yksittäinen työntekijä päättää itse, siirtääkö hän eriä pankkiin.
Mitä työaikapankkiin voi säästää?
Lakisääteiseen työaikapankkiin voidaan siirtää työntekijän suostumuksella:
- lisä- ja ylityötunnit
- liukuvan työajan tunteja (enintään 60 tuntia neljän kuukauden seurantajaksolla)
- lakiin tai sopimukseen perustuvia rahamääräisiä etuuksia aikamääräisiksi muutettuina.
Pankkiin ei voi siirtää säännöllisen työajan palkkaa, kulukorvauksia eikä jo erääntyneitä rahaetuuksia. Kertymän enimmäismäärä on 180 tuntia kalenterivuodessa ja pankin kokonaissaldo saa olla enintään kuuden kuukauden työaikaa vastaava määrä.
Mitä työaikapankkisopimuksessa on oltava?
Lakisääteisen työaikapankin sopimuksessa sovitaan vähintään:
- mitä eriä pankkiin voidaan siirtää
- säästämisen enimmäisrajat (vuosikertymä ja kokonaissaldo)
- pankin lakkaaminen ja saldojen korvaaminen sen lakatessa tai työsuhteen päättyessä
- vapaan käyttämisen periaatteet: milloin ja miten säästetty aika pidetään.
Työntekijällä on oikeus pitää säästövapaata vähintään kaksi viikkoa kalenterivuodessa tai, jos kertymä on yli kymmenen viikkoa, vähintään viidesosa kertymästä. Vaadittaessa vapaa on annettava kuuden kuukauden kuluessa. Säännöt kannattaa kirjoittaa niin, että ne voidaan toteuttaa järjestelmässä: jos sääntö on sovittu, mutta saldoja seurataan taulukossa, sopimus jää paperiksi.
Työaikapankki vai liukuva työaika?
| Liukuva työaika | Työaikapankki | |
|---|---|---|
| Mihin perustuu | Työaikalaki 12 §, sopimus työntekijän kanssa | TES tai työaikalaki 14 §, sopimus henkilöstön kanssa |
| Mitä kertyy | Päivittäinen liukuma (enintään 4 h/vrk) saldoksi | Lisä- ja ylityöt, liukumatunnit, aikamääräisiksi muutetut rahaetuudet |
| Saldon rajat | +60 h / −20 h neljän kuukauden seurantajakson päättyessä | 180 h/vuosi; kokonaissaldo enintään 6 kk:n työaika |
| Kenelle sopii | Toimisto- ja asiantuntijatyö, jossa työntekijä säätää omaa työpäiväänsä | Kausivaihtelua sisältävä työ: rakentaminen, kunnossapito, teollisuus, kiinteistöhuolto |
Miten työaikapankin saldot hoituvat Maxtech Prossa?
Työaikapankin vaikein osa ei ole sopimus vaan seuranta: jokaisen työntekijän kertymä, nostot, vuosiraja ja kokonaissaldo on tiedettävä koko ajan ja työsuhteen päättyessä saldo on maksettava oikein. Maxtech Pron työajanseurannassa työaikapankki on työaikakirjanpidon osa, ei erillinen taulukko:
- TES-tulkinta laskee lisä- ja ylityöt kirjauksista, joten pankkiin siirrettävät erät ovat valmiiksi laskettuina.
- Työaikapankki, työajan lyhennykset ja työaikaliukumat ovat järjestelmän vakio-ominaisuuksia, joten kertymät ja pidetyt vapaat ovat samassa kirjanpidossa kuin muut tunnit.
- Pankkivapaat käsitellään samassa järjestelmässä kuin muut poissaolot.
- Palkanlaskenta saa pankin tapahtumat palkka-aineistossa, joten pitämättömät erät voidaan korvata oikein, kun pankki lakkaa tai työsuhde päättyy.
- Työaikakirjanpitoon merkittävät pankin erät syntyvät samalla, mikä täyttää työaikalain 32 §:n vaatimuksen.
Kenelle työaikapankki sopii?
Työaikapankista hyötyvät eniten alat, joilla työmäärä vaihtelee kausittain tai projekteittain: rakentaminen ja LVIS, teollisuuden kunnossapito ja seisokit, kiinteistöhuollon talvikausi, kuntien kunnossapito. Työntekijälle pankki on tapa saada pidempiä yhtenäisiä vapaita; työnantajalle se on tapa tasata kuormaa ilman, että jokainen kiirehuippu maksetaan ylityökorotuksin. Edellytys on, että tunnit kirjataan luotettavasti. Muuten pankista tulee riidan aihe.
Usein kysytyt kysymykset
Onko työaikapankki pakollinen?
Ei. Se on vapaaehtoinen järjestely, josta sovitaan työpaikalla. Jos työehtosopimuksessa on pankkimalli, sitä noudatetaan; muuten voidaan sopia lakisääteisestä pankista.
Voiko työnantaja siirtää tunteja pankkiin ilman työntekijän suostumusta?
Ei. Erien siirtäminen lakisääteiseen työaikapankkiin edellyttää aina työntekijän suostumusta.
Mitä pankkisaldolle tapahtuu työsuhteen päättyessä?
Laissa ei ole tästä omaa sääntöä. Asia ratkeaa työaikapankkisopimuksen mukaan. Siksi sopimukseen kirjataan, miten pitämättömät erät korvataan pankin lakatessa tai työsuhteen päättyessä ja saldon on oltava aina ajan tasalla.
Ero tuntipankin ja työaikapankin välillä?
Ei eroa. Tuntipankki on arkikielen nimitys työaikapankille.
Haluatko nähdä, miten työaikapankin saldot, TES-tulkinta ja palkka-aineistot toimivat samasta kirjauksesta? Varaa maksuton esittely.