Kaksi vuotta Max Technologies Oy:n aluemyyntipäällikkönä työskennelleen Villehart Kuusamon elämänkäänteet havainnollistavat kiehtovasti yrityksen henkilöstölupausta sujuvasta työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta. Hänen kohdallaan se mahdollisti sekä jääkiekon pelaamisen ulkomailla että työskentelyn hyvinkin konkreettisesti etänä. Mutkattomuus on määrittänyt Kuusamon uraa Maxtechilla alusta saakka.

– Ennen nykyistä pestiäni työskentelin myyntiedustajana perheyrityksessä Turussa. Puolisoni asui tuolloin Oulussa ja olemme molemmat kotoisin Lapista, joten kaipasin pohjoiseen, jossa meillä on myös hyvä tukiverkko. Etsiskelin töitä kiinnostuksen mukaan, kunnes törmäsin Maxtechin rekryyn. Sukulaiseni on joskus ollut samassa työpaikassa Maxtechin toimitusjohtaja Mikko Ängeslevän kanssa, ja tiesi kertoa, että hän on hyvä tyyppi.

– Sain todella lämpimän vastaanoton, vaikka silloin elettiinkin korona-aikaa ja vain murto-osa henkilöstöstä oli työpaikalla. Maxtechilla huomioitiin hienosti se, ettei minulla ollut mitään kokemusta ohjelmistoalalta. Kaikki käytiin hyvin perusteellisesti läpi ja sain runsaasti koulutusta ohjelmiston pariin. Pikkuhiljaa pääsin mukaan toisten myyjien tapaamisiin ja näkemään, minkälaista arki on. Prosessi oli kaiken aikaa todella helppo ja inhimillinen, enkä missään vaiheessa kokenut sellaista painetta, että kaikki olisi pitänyt osata saman tien, Kuusamo kiittelee.

Kansainväliseen kaukaloon

Villehart Kuusamo kasvoi Ylitorniolla länsi-Lapissa. Maalivahdin tontti löytyi jo kymmenkesäisenä ja jääkiekkoa pelattiin läpi nuoruusvuosien.

– 18-vuotiaana lähdin vaihto-opiskeluun Salt Lake Cityyn, Yhdysvaltoihin, mistä sain kipinän englannin kieleen. Hakeuduinkin vaihdon jälkeen TAMK:n kansainvälisen liiketalouden linjalle, jossa opiskellaan kokonaan englanniksi. Omalla luokallani puolet oppilaista olivat lisäksi ulkomaalaisia. Samalla pelasin kakkosdivisioonassa Tampereella.

Kun viimeinen vuosi TAMK:ssa häämötti, oli jälleen aika suunnitella lähtöä ulkomaille. Vaihto-opiskelussa Kuusamon selkeänä tavoitteena oli yhdistää mielenkiinnon kohteet opiskelun ja vapaa-ajan suhteen.

– Olisin halunnut jenkkeihin pelaamaan yliopistojääkiekkoa, mutta en löytänyt sieltä järkevää mahdollisuutta yhdistää lajia ja opiskelua. Mieluisimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui Hollanti ja Rotterdam, joten päätin ottaa selvää, pelataanko siellä jääkiekkoa.

– Rotterdamin ja Haagin välimaastossa sijaitsevalla Zoetermeerin kaupungilla oli kuin olikin sopiva joukkue, ja try-outin kautta pääsin heidän Panters-tiiminsä riveihin, Kuusamo muistelee.

Opiskelujen jälkeen Kuusamo kävi pelaamassa myös mutkan Suomi-sarjaa.

– Se oli kuitenkin sen verran raakaa menoa työn ohella, että en voinut jatkaa. Nyt olen taas löytänyt paikkani Ylitorniolta kakkosdivarista.

Paluu Hollantiin

Kun alankomaalainen jääkiekkokausi viime vuoden syksyllä alkoi, Kuusamo sai Zoetermeer Pantersista yhteydenoton.

– Pääsin vaihtoaikana hyvin sisään kulttuuriin ja sain luotua hyvät suhteet joukkueeseen ja seuraan.
Kun heillä nyt ilmeni veskarihuolia, päätyivät he tiedustelemaan kiinnostustani tulla pelaamaan.

Kuusamon perheeseen oli kuitenkin syntynyt vain vuotta aiemmin tytär ja maalivahtikandidaatti vietti parhaillaan isyysvapaitaan.

– Kerroin, että tilanne on melko mahdoton, vaikka tilaisuus hieno olikin. Sovimme kuitenkin, että pysymme yhteyksissä. Kun seura olikin jo loppuvuodesta uudelleen yhteydessä, päätin kokeilla puolisoni kohdalla kepillä jäätä. Koska kyse oli vain kahdesta kuukaudesta ja omalla kohdallani todennäköisesti viimeisestä mahdollisuudesta päästä pelaamaan ulkomaille, saatiin perhekuvio järjestymään.

Kaikkein eniten Kuusamoa jännitti ottaa asia puheeksi työnantajan kanssa, koska hän oli ollut Maxtechilla vasta lyhyen aikaa. Keskustelut menivät kuitenkin helposti.

– Mikko sanoi heti, että ilman muuta onnistuu. Hänellä on sellainen lähestymistapa asioihin, että mieluummin mietitään, miten jokin saadaan onnistumaan kuin että miksi se ei onnistuisi. Mikko tuumasi, että kunhan netti toimii, työympäristö on rauhallinen ja asiat hoituvat, niin homma ok. Loppujen lopuksi Maxtech olikin helpoin osa prosessia, Kuusamo toteaa tyytyväisenä.

Joustava yhteensovittaminen mahdollistaa paljon

Kuusamo kertoo työnsä olevan asemapaikasta riippumatta hyvin omatoimista ja mahdollistavan itsenäisen aikatauluttamisen ja työlistan laadinnan.

– Se toki tarkoittaa sitä, että itse tulee olla myös todella aktiivinen.

– Tavallinen päiväni alkaa kapselikeittimen hurinalla. Suomessa aloitan työt yleensä kello 8–9 välillä. Hollannissa ollaan Suomea tunti jäljessä, joten siellä aloittelin tyypillisesti seitsemän aikoihin. Valmistelen edellisenä päivänä seuraavan työlistaa. Aamupäiviin painotan yhteydenottoja ja asiakastapaamisia, joiden jälkeen käyn läpi tarjouksia ja hoidan tapaamisissa ilmenneitä asioita.

Kuusamo näkee, että mahdollisuus työn joustavuuteen sekä työn ja vapaa-ajan sujuvaan yhdistämiseen on esimerkki siitä, että korona-ajasta koitui positiivisiakin asioita.

– Voidaan pohtia, olisinko vaikkapa pari vuotta ennen koronaa tullut edes kysyneeksi Hollantiin lähdön mahdollisuudesta, ja ainakin se olisi varmasti vaatinut enemmän keskusteluja. Toisaalta Maxtechilla otettiin koronatilanteesta jopa tietyllä tavalla koppia, kun huomattiin, että etätyö toimii tässä työympäristössä ja esimerkiksi tapaamiset hoituvat tehokkaammin. Uskonpa, että tällainen olisi voinut onnistua jo silloinkin.

Kuusamo korostaa, että työkulttuureissa on eroja myös maiden välillä.

– Hollannissakin kyllä tehtiin korona-aikaan paljon töitä etänä ja olipa käytössä jopa ulkonaliikkumisrajoituksia, joita poliisi vahti ulkona. Nyt työntekijät saavat kuitenkin tehdä vain 1–2 päivää etänä, jonka jälkeen täytyy palata toimistolle. Menettelyt riippuvat toki paljon toimistosta, mutta ihan samanlaista luottoa ei ole kuin Suomessa.

– Maxtechilla pelisäännöt menevät niin, että kello 10–14 täytyy olla tavoitettavissa ja muuten työaika joustaa. Tärkein vaatimus on totta kai se, että työt tulevat hoidettua. Hollannissa tästä joustosta oli paljon apua ulkomailla pelaamisen käytännön asioissa ja se tarjosi hienon mahdollisuuden kokea paikallista kulttuuria.

Kulttuurieroja

Kuusamo kertoo, että Hollannissa jääkiekkoa pelataan iltakahdeksasta alkaen, eli reilusti myöhemmin kuin Suomessa.

– Pelaajaa tämä toki verottaa jälkikäteen. Sunnuntaipelit ja etenkin vieraspelit aiheuttivat hieman haastetta, kun kotiin saavuttiin myöhään ja minulla jäi tavallaan tunti vähemmän aikaa nukkua kuin Suomessa. Tämä oli oikeastaan matkan ainoa miinuspuoli.

– Taustalla ovat kulttuuriset eroavaisuudet. Hollannissa vietetään viikonloppuisin paljon aikaa perheen kanssa illallispöydässä. Jääkiekkoa myös markkinoidaan yksittäistä peliä laajempana tapahtumana. Ne osataan järjestää hienosti ja peleissä on Keski-Euroopalle ominaiseen tapaan kova meininki. Parhaimmillaan katsojia on peleissä yli 2500. Pelaaminen ison yleisön edessä ja mielenkiintoiset pelipaikat olivat siellä parhaita puolia.

Panters-komennuksen tarjoaman hienon mahdollisuuden lisäksi myös työympäristön vaihdoksella oli Kuusamolle todella suuri merkitys.

– Se, että pääsin kotitoimistosta tekemään työtä myös muualle, oli todella iso juttu, mitä en aluksi osannut edes ajatella.

Kuusamo kertoo jääkiekkouransa jatkuvan entiseen malliin kakkosdivarissa Ylitorniolla. Koska myyntipäällikön tehtävissä ei ulkomailla mikään merkittävästi muuttunut, ei suurista totutteluvaikeuksista ole tarvinnut olla töiden osalta kotiutuessakaan huolissaan. Pikemminkin päinvastoin.

– Eniten on korostunut aikaeron puuttuminen, joka oli Hollannista käsin työskentelyn ainoan hankaluus. Se kertoo paljon, etätyön yleistymisestä ja työn joustamisesta, että osa kollegoistani ei edes huomannut, että olin ulkomailla, Kuusamo nauraa.

Aika Zoetermeer Pantersin maalivahtina vierähti nopeasti ja sujuvasti.

– Työn puolesta olisin varmasti voinut pelata vaikka koko kaudenkin. Suurin kipukynnys oli pieni lapsi. Jos perheeni olisi mukana, en näkisi mitään ongelmaa asua Hollannissa ja olla Maxtechilla töissä.

– Jos etätyötä ajatellaan yleisesti, on toki hyvä hankkia ensin perehdytys ja olla paikan päällä, jotta käsitys omasta roolista vahvistuu ja työnantajan kanssa muodostuu molemminpuolinen luottamus, Kuusamo kiteyttää.